Fiilisten purkamista

Kävin tänään psyk.polilla uuden erikoislääkärin ja erikoissairaanhoitajan vastaanotolla. Lekuri jauhoi kokoajan vain siitä, mitä lääkkeitä käytän nyt, mitä suosittelisi ja katsoi minua välillä, kuin odottaen, että sanon "laitetaan sitten sitä". Tosiasiassa en minä osaa sanoa lääkitykseen mitään :P Tällä hetkellä otan iltaisin Ketipinoria 75 mg ja nukun sillä kuin vauva. Aamuisin menee ruuan kanssa Venlafaxin 150 mg.

Ongelma on kuitenkin se, että venlafaxin on masennuksen hoitoon eikä hoida maniajaksojani millään lailla. Ketipinor taas tasaa mieltä, mutta... manialle ei nyt tehdä mitään.

Lekuri katsoi myös tarpeelliseksi huomauttaa, että olen jo 35 vuotias ja jos ajattelen raskautta, se olisi tehtävä nyt eikä myöhemmin. Uusi lääkitys ei sovi raskauden kanssa. Viottaa kuulemma ihan raskauden alkuvaiheessa sikiön keskushermostoa. Kas, aina oppii uutta. (ja ihan huomio, ettei raskautta edes ole ajatuksissa!)

Nyt olen selannut uusia vaihtoehtoja ja mietinnässä on nyt kuukausi aikaa päättää suuntaan tai toiseen.

Vaihtoehtoina olisi Deprakine tai Lito. Jos minulta kysytään, ottaisin ehkä mielummin Liton, vaikka sillä on kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa ongelmia, mutta kuulemma jos syö jo Thyroxinia, ei ongelmaa pitäisi tulla. Lisäksi Lito korvaisi hyvin tarpeeni, tosin Ketoa käyttäisin varmaan nukkumiseen vielä...

Ilokseni löysin virallisen forumin bipolaarisuudesta! Eli tuolla voi tutustua sairauteeni. Minulla on siis kakkostyypin bipolaarinen, eli lievempi versio maanis-depressiivisyydestä :)

No, tässä näitä pohdintoja illan päätteeksi... Katsotaan kuin käy ja millainen prosessi on ajaa alas Venlat ja aloittaa Litot... Ei hemmetti, eikö litiumia syö aina jenkkileffoissa pillastuneet naiset?

Ei siis ihme, ettei tuon jälkeen napannut enää mennä lankaostoksille... Joten vi**uuntuneena takaisin kotiin, onneksi hauvatreffit piristi :)