Kirjoittelusta onkin pienoinen tauko. Olen kirjoittanut
kyllä ihan paperiseen päiväkirjaan aina päivittäin tuntemuksiani, mutten tänne.
Tässä välillä on tapahtunut kaikenlaista, kivaa ja vähemmän
kivaa.
Esimerkiksi Helatorstain nukuin kokonaan, vaikka piti tehdä
vaikka mitä. Olen vain henkisesti aika väsynyt tällä hetkellä.
Viikon 21 vietin Aslak-kuntoutuksen seurantajaksolla
Ortonilla Ruskeasuolla. Haikein mielin meni tämä jakso, sillä meillä on aivan
ihana porukka ollut. Viikko kului erinäisten liikuntaharrasteiden parissa,
joista lemppareitani olivat kuntonyrkkeily sekä vesirentoutus.
Viime lauantaina olin Otu ry:n järjestämällä retkellä Seilin
saaressa. Lähdimme aamusta aikaisin ja suuntasimme Nauvoon, jossa söimme
lounaan. Tämän jälkeen menimme lautalla (25min) Seiliin, joka on muuten rehevä
ja kaunis saari. Ilma vielä suosi reissua.
Maanantai palautti arkeen ja sai miettimään Aslakissa
todettua pahentunutta työuupumusta. Eikä vain miettimään vaan kokemaan sen.
Työt ovat viimeisen parin viikon sisällä lisääntyneet ja tulevat lisääntymään
jatkossakin. Tämä ymmärretään, siis bipolaarisuus, mutta kuitenkaan ei
ymmärretä töissä. Olen aika neuvoton, miten jaksan jatkaa… Enkä voi sanoa,
etteikö mielessä aika ajoin ole synkkiäkin ajatuksia, jotenkin tuntuu, etten
vain jaksa jatkaa…