Ann Heberlein: En tahdo kuolla, en vain jaksa elää

Aloitin tämän kirjan lukemista jo viime vuoden puolella. Kirja on aivan älyttömän hyvä, varsinkin sellaiselle, joka itse sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Miksi siis luin tätä näin kauan? Ostin tämän hieman sen jälkeen, kun sain diagnoosini ja siksi moni asia tässä kirjassa ahdisti minua. Lisäksi suoraan sanottuna, olin jo unohtanut tämän välillä.

Suosittelen lämpimästi, vaikka aihe hieman ahdistaakin.

------------------------------------
Joskus elämä - ankea, harmaa arki ja paska, banaali maailma - satuttaa liikaa tai on sietämätöntä. Välillä taas on sellainen olo kuin pystyisi mihin vain. Ruotsalainen etiikan tohtori, kirjailija ja keskustelija Ann Heberlein kertoo kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään ja kamppailee filosofisten, tuskaisten ja vaikeiden kysymysten kanssa: Mitä tehdä, kun elämä tuntuu turhalta ja arvottomalta? Miten vastustaa ahdistuskohtauksia ja itsemurha-ajatuksia? Kuka voisi auttaa ja kuunnella?

En tahdo kuolla, en vain jaksa elää ei ole helppo kirja. Mutta se on hyvin kirjoitettu kertomus pimeydestä, joka vetää ihmistä puoleensa, ja vaikeasta arjesta, joka helposti jää piiloon ihmisen ulkokuoren alle. Kirja johdattaa syvälle aiheeseensa ja tarjoaa näkökulmia niin sairauteen, sen hoitoon kuin myös oikeuteen joko elää tai kuolla. Ymmärrystä ja avoimuutta lisäävä kirja kertoo itse-eletystä helvetistä. Se on kuitenkin myös kirkasta kirjallisuutta: elävää, vaihtelevaa sekä tarkkanäköistä yhteiskunnan ja oman mielen kuvausta. Kirjaa lukee sekä kauhuissaan että omia ajatuksiaan ihmetellen.