perjantai 30. maaliskuuta 2012

Miksi salata?


Mietin nykypäivää ja sitä, miten moni vieläkin salaa mielialahäiriönsä. Minkä takia? Onko syy häpeässä vai siinä, että yhteiskunta vaatii meidän kaikkien olevan superihmisiä?

Itse tulin ns. kaapista sairauteni kanssa viime kesänä. Olin matkalla festareille ystäväni kanssa ja bussissa kerroin hänelle tarkemmin sairaudestani. Päästyämme perille, bussin ulkopuolella tuntematon nainen tuli juttelemaan minulle ja kertomaan sairastavansa samaa tautia. Hän kertoi vinkkejä jaksamiseen ja tulihan sieltä jotain höpöhöpö-juttujakin. Juttutuokio oli mielenkiintoinen ja sain siitä voimaa kertoa asiasta äidilleni. Eli äitini ei tiennyt sairaudestani.

Pelkäsin äidin reaktiota. Onko se vain toteamus ”älä viitti, koita piristyä”, tmv. Kuten aika usein erinäisistä asioista toteaa. Nyt kuitenkin ymmärsi tilanteen ja on ollut ymmärtäväinen. Samalla päätin, että kerron tästä myös töissä esimiehelleni. Jännitin tilannetta.

Uusi esimies, piti avautua pitkästä sairauslomasta edellisessä tehtävässäni sekä diagnoosista, jonka olin saanut. Esimieheni (joka siis on nainen), otti asian aivan älyttömän hyvin. Olen kertonut sairauden uusista käänteistä sekä käynneistäni psyk.polilla. Hän kysyy usein, miten jaksan ja miten olen voinut. Lisäksi saan pitää etäpäiviä, koska avokonttorissa istuminen stressaa, metelin takia.

Esimieheni ymmärtää sairauttani yllättävänkin hyvin ja teki jo alussa selväksi, että hänelle pitää tulla sanomaan, jos töitä on liikaa ja jos ei vaan jaksa. Tämä on mielestäni esimieheltä aivan mahtavaa toimintaa. Hän sanoo tuon olevan hänen ongelmansa, eikä työntekijän.

Avoimesti ”hulluna” (siis leikkimielisesti sanottuna), on moni tuttavani kertonut oman versionsa mielialahäiriöistään ja uskaltanut yleensä puhua tästä. Mielestäni se, että olen kertonut bipolaarisuudestani, on monella tapaa auttanut ihmisiä tajuamaan, miksi toimin joissain asioissa tietyllä tavalla.

Toki on niitäkin, jotka kokevat, että sairaus on vain teeskentelyä. Vain syy toimia tietyllä tavalla tai olla toimimatta ollenkaan. Esimieheni joskus totesi tosin, ettei ole työskentelyssäni huomannut ollenkaan sairauttani. Eihän sitä huomaakaan, jos on mielekästä tekemistä.

Olen aina ollut tunteellinen ihminen. Kun vituttaa, saatan räiskyä ja kiroilla. Kun kaikki on hyvin ja olen iloinen, hymyilen, nauran, tuon kaikki tunteeni ilmi. Itken surusta, itken ilosta, näytän tunteeni. Mielestäni tunteiden näyttäminenkin on kyky. Toki minullakin on ns. maski. Eli jos olen surullinen, järkyttynyt tai vittuuntunut, osaan tietyissä tilanteissä kätkeä sen hymyni taakse. Ja tätä kykyä tarvitaan mm. työelämässä.
Näissä fiiliksissä ja ajatuksissa aloitan ansaitun talvilomani J Ihanaa pääsiäisen odotusta <3

torstai 29. maaliskuuta 2012

Jaksaminen / jaksamattomuus

Olen viime päivinä pohtinut jaksamistani ja jaksamattomuuttani. Tunnistan jo koska on maaninen vaihe ja koska iskee depressio päälle. Nyt on mennyt pidemmän aikaa ihan tasaisesti ja olen jaksanut aika hyvin. Onko syy sitten herkullisessa salmiakin makuisessa D-vitamiinissa vai Dermosilin multivitamiini? Vai vain ulkona oleva valoisuus? No, joka tapauksessa aina kun on hyvä fiilis, pelkään jo tulevaa depistä :/ Onneksi tiedän kuitenkin mistä on kyse...

Mutta entä sitten, jos ympäristö ei tätä ymmärrä? Kun alavire tulee, ei kotoa halua poistua kuin töihin. Työ on minulle kantava voima, joka pitää kiinni arkirutiineissa ja josta saan tyydytystä, joka kerta kun onnistun tai saan aikaiseksi jotain.

Henkilön, joka ei tätä sairautta ole sairastanut, on vaikea samaistua tähän. Niinpä niinä kertoina, kun depression aikana saan aikaiseksi sovittua jonkin tapaamisen työn ulkopuolella, se on aikamoinen ponnistus. Niin hassulta/tyhmältä, kun se kuulostaakin.

Muutoinkin, maanisessa vaiheessa pyrin mahdollisimman vähän suunnittelemaan mitään tekemisiä. Ne yksin kertaisesti aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Tästä syystä esim. jumppatunnit ovat poissuljettuja, ehtiminen tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan aiheuttaa stressin :/ Töissä tilanne on eri, koska siellä ollaan tunteja päivässä ja siirtyminen on helpompaa.

Miten sitten ilmaista kaverille, että sori, mutta mä en vaan jaksa nähdä? Ettei syy ole kaverissa vaan omassa jaksamisessa. Ja etten halua kauheasti sopia etukäteen, että ehkä ensi viikolla... Useammin kuin kerran tai kaksi olen saanut tekstiviestin "ei sitten nähdä" tai "ei pakosta" tmv. Onko se sitten reilua ja hyvää mieltä tuottavaa? :/

Loma alkaa pian

Enää perjantaina töitä ja sitten onkin talviloman aika. Mitään erikoista ei ole suunnitteilla, koska koiralle ei ole hoitajaa ja pitää elää sen ehdoilla.

Lauantaina ohjelmassa on Kevätmessut messukeskuksessa. Mitähän kaikkea kivaa sieltä löytyykään ;)

Sunnuntai menee varmasti kyläillessä ainakin vanhemmillani sekä valmistautumalla lomaviikkoon :D

Maanantaina suuntaan päiväkseltään Tallinnaan. Ajatuksena on ainakin käydä Rocca al Maressa ja syödä hyvin. Menomatkan taitan business loungessa, jossa tarjolla runsas aamiainen :)

Tiistaina kampaaja ja keskiviikkona varmaan Hämeenlinnan vankilamuseossa käynti. Vankilamuseo jäi viime kesänä käymättä, kun puunasin ja laitoin kotia valmiiksi uudelle tulokkaalleni, Pinkille <3

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Lukijatoive: Eutanasia

Kyselin tässä taannoin, mistä aiheesta lukijani haluaisivat lukea. Eutanasia oli yksi toiveaihe, joten ajattelin kirjoittaa siitä mielipiteeni. Kevennän tätä raskasta ja vaikeaa aihetta kauniilla ruusuilla.
Eutanasia (kreikkaa, eu-thanatos, hyvä kuolema) eli armokuolema tai armomurha on armosyistä tehty teko tai tekemättä jättäminen, joka aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman. 
Wikipedia.fi
Oma mielipiteeni eutanasiasta on, että se tulisi sallia. Mielestäni ihmisen tulisi saada päättää omasta elämästään, mutta niissä rajoin, että eutanasia tehtäisiin, jos sairauteen ei ole parannusta ja henkilö kärsii. On kamalaa kuulla ihmisiltä, miten jotain läheistä on pidetty vuosia sairaalahoidossa, kärsimässä kivuista, joihin ei apua löydy enää. Makaamassa "vihanneksena" erinäiset eritteet housussa :( Onko se ihmisarvoista elämää? Nauttiiko siitä kukaan?

Tiedän, että tällaisessa tilanteessa se päättäminen "Nyt riitti!" on varmasti vaikeaa. Itse vein 19 vuotiaan kissani nukutettavaksi, koska oli mennyt niin huonoon kuntoon. Misu-kissani oli minulle kuin pikkusisko, sain hänet 5 vuotiaana. Päätös eutanasiasta oli toisaalta vaikea (olihan hän minulle erittäin tärkeä), mutta kun näin kärsimyksen, päätös oli todella helppo. Misu nukkuu nyt ikiunta Metsälän eläinten hautausmaalla <3

Itse olen allekirjoittanut muutama vuosi sitten hoitotestamentin. Tämä poistaa läheisiltäni taakan päättää hoidoistani ja elämäni jatkamisesta, mikäli esim. onnettomuudessa menen tilaan, jossa itse en osaa kommunikoida. Suosittelen lämpimästi aiheeseen tutustumista Stakesin sivuilla ja pohtimaan, voisiko itse allekirjoittaa hoitotestamentin?

Palaten takaisin aiheeseen, eli eutanasiaan. Katsoin taannoin dokkarin, joka kertoi erilaisissa tilateissa olevista ihmisistä, jotka matkustivat Hollantiin, saadakseen toteuttaa eutanasian. Yksi näistä pisti silmääni.

Eräs pariskunta halusi eutanasian yhdessä. Mies oli kuolemansairas, sairasti lihasrappeumatautia, joka aiheutti sen, ettei itse kyennyt enää tehdä mitään. Vaimo taas ei halunnut jäädä maailmaan ilman miestään ja halusi siksi eutanasian, täysin terve ihminen siis. Tällaista en itse hyväksy. Miten vaimo voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan hänelle vielä?

Jopas tekstiä on jo tullutkin ja tiedän tämän aiheen jakavan ihmiset puolesta ja vastaan -osioihin. Tässä kuitenkin omia mielipiteitäni ja ajatuksia.

Lauantain kukkaiset terveiset

Varasin viime viikolla kirjastosta muutamia kirjoja, mm. nämä kuvassa näkyvät. Ihan ajatellen parvekkeiden "kukittamista" :)

Pari ohjelmointikirjaakin varasin, jotta css:ää ja php:tä saisi jo ennakkoon opittua, ennenkuin tulevat koulussa.

Ruokakauppareissulla ostin Prismasta tuoreita ruusuja, kaksi ruukkua narsisseja sekä lisää multaa, jotta saan pääsiäisruohot itämään ohrasta.

Narsissit istutin samalla hankkimaani ruukkuun ja odotan, että kukkisivat pian :)

Multaa tarvitsen myös töissä olevalle perunalle, jonka taustalla on pitkä juttu, avaan sitä jossain vaiheessa. Kuitenkin ajattelin kasvattaa siitä viherkasvin töihin :D

Muuten tänään ei kai ole ohjelmassa mitään normaalista poikkeavaa... Ruokaa pitää tehdä ja lepäillä ensi viikkoa varten. Ehkäpä huomenna kipaista vanhemmillani. Sää on valitettavasti huonompi kuin lupasivat, joten ulkoilla ei viitsi tulla räntä/vesisateessa.

Ihanaa viikendiä!


torstai 22. maaliskuuta 2012

Mistä kirjoittaisin?

Joskus iskee himo kirjoittaa... Nytkin tekisi mieli kirjoittaa jotain, mutten keksi mitä :D

Blogiani ei moni seuraa, mutta ajattelin silti heittää ilmaan kysymyksen:

Mistä haluaisitte lukea? Kirjoittaisin asiasta oman kantani, mutta...

Tiedoksi, ettei kirjoituksista tarvitse vetästä herne-maissi-paprikoita nenään kuitenkaan, koska tarkoitus ei ole missään tapauksessa tuomita kenenkään valintoja, tmv. :)

Koukuttavat tv-sarjat

Ajattelinpa kirjoittaa seuraamistani tv-sarjoista, kun ei tässä ole muutakaan sanottavaa ja tekee mieli pohtia :D

Olen ollut jo vuosia koukussa Salkkareihin eli Salatut Elämät -sarjaan. Katson sen suorana telkkarista, jos satun olemaan kotona. Jos en, kuten en juuri mitään ehdi suorana nähdä, se tulee boksille ja katson kunhan ehdin :)
Välillä kyseisessä sarjassa mennään vähän yli... Kauniit ja Rohkeat -tasolle!

Uusin koukuttava sarja on Iholla. Olin sen suhteen aika skeptinen, mutta nyt odotan mielenkiinnolla aina seuraavaa jaksoa. En tätäkään seuraa suorana, mutta aina seuraavana päivänä katson sen boksilta. En meinaan valvo niin myöhään kuin se tulee ;D
Ihmetyttää miten julkkiksen vaimo on tuohon hommaan lähtenyt ja miten tämä julkkis on siihen suostunut? Niin kusipään (kuten hän itsekin on asian ilmaissut) kuvan tästä saa.

Matkaoppaat koukuttivat minut myös, mutta... Jaksoja on jäänyt välistä ja en sitä niin tiiviisti seuraa. Ihmettelen vain niitä turakaisia, jotka esim. Sunny Beachilla valittavat melusta?!?!? Siis sinnehän nuoret menee dokaamaan, bailaamaan ja remuamaan. I know, olen ollut siellä.
Sitten ihmettelen muutenkin ihmisten avuttomuutta :D ja häämatkakohteena Sunny Beachia? Voi äitee :D

Aivan mahtava tosi-tv on Poliisit. Työ on rankkaa, sen sarja tuo julki, mutta huumorin ystävänä dikkaan sitä tapaa, jolla purkavat rankkoja tilanteita --> huumorilla!

16 and Pregnant ja Teen Mom ovat koukuttaneet myös, pahus, ettei MTV:tä saa tallennettua boksille Elisaviihteestä. Kuten ei muistakaan ns. maksukanavia.

Erinäiset versiot C.S.I -sarjoista tuli aiemmin tuijotettua, mutta kun jaksot toistavat toisiaan, se jäi kokonaan pois. Rikossarjat kiinnostavat kyllä, mutta liika on liikaa. Esim. nämä brittiversiot Wallanderista ja Millenium trilogiasta jätä omaan arvoonsa... EVVK, ruotsalaisia ei voita mikään.

Uusi sohva on laskeutunut olohuoneeseeni

Eilen tuli Askosta uusi sohva ja se on aikas kiva :) Olen vuosia, vuosia haaveillut tuollaisesta ja nyt sellainen sopiva löytyi (tai täydellinen) ja vielä edullisesti.
Siellä se kököttää ja Pinkki tutustuu siihen :) Mahtavuutta!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Purina ONE

Sain Buzzadorin kautta testiin Purina ONE -tuotteita. Ideana on tarjota kyseisiä ruokia Bomo-kissalleni sekä buzzata kissanomistajille, kera alennuskupongin.

Jaan siis tuotenäytteitä ja buzzaa Purina ONE -tuotteista samaan aikaan kissoja omistaville ystävilleni ja tuttavilleni, ja maistata näitä tuotteita heidän kissoillaan. Purina ONE -tuotteet lupaavat auttaa kissoja saavuttamaan pitkän ja terveen elämän.

Purina ONE:lla olevat tuotteet:
Purina ONE Sterilcat Runsaasti Lohta & Vehnää, sisältää Tonnikalaa
Purina ONE Sterilcat sisältää runsaasti proteiineja ja kivennäisaineita, jotka säätelevät virtsan pH-arvoa. Kissasi olo on kylläinen kauemmin ja painonhallinta on näin helpompaa. Hoikka keho edesauttaa myös hyvää nivelkuntoa. Tuotteen sisältämä aktiivinen erikoiskivennäinen vähentää myös hammaskivenmuodostumista jopa 40 %. 



Purina ONE Sterilcat Runsaasti Naudanlihaa ja Vehnää
Myös tämä Purina ONE Sterilcat on sisällöltään yhtä terveellistä kuin yllä esitelty kissanruoka. 







Purina ONE Adult Runsaasti kanaa ja Täysjyväviljaa
Purina ONE Adult on kehitetty erityisesti 1-7-vuotiaille kissoille. Aikuiset kissat tarvitsevat optimaalisen ja tasapainoisen ravinnon ylläpitämään hyvää terveyttä. Purina ONE -tuotteiden sisältämät ravintoaineet, vitamiinit ja antioksidantit ravitsevat kissaa parhaalla mahdollisella tavalla.
(tästä jaan näytteitä)