Jostain syystä en ole viehättynyt Harri Nykäsen dekkareihin, ne eivät vie niin mukanaan kuin Jarkko Sipilän...
Muutenkin tämä meni osittain jopa mielestäni scifin puolelle, josta en niin välitä...
*******
Juutalainen Ariel Kafka on Suomen ainoa
"etninen" dekkarikomisario. Neljännessä Ariel-dekkarissa Pyhä toimitus
Kafka saa tutkittavakseen rikossarjan, joka vie oudon veljeskunnan
jäljille. Töölöläisestä asunnosta löytyy naisen ruumis, jonka vartaloon
on kirjoitettu uskonnollisia tekstejä. Naista ei kuitenkaan ole
murhattu, vaan ruumis on anastettu oikeustieteen laitokselta ja
kuljetettu asuntoon. Huoneiston omistajaksi paljastuu työtön muusikko
Reijo "Reku" Lauren, joka on elänyt perintörahojensa turvin.
Koska
ruumiin varastaminen ei Kafkan mielestä kuulu väkivaltatoimistolle,
vaan omaisuusrikospuolelle tai psykiatrille, hän haluaisi unohtaa koko
jutun. Kafka saa kuitenkin postissa päiväkirjansivun, joka kytkee
ruumisryöstön melkein kymmenen vuotta vanhaan, yhä selvittämättömään
kuolemantapaukseen: Lunastuskirkon sisäoppilaitoksen rehtori oli palanut
kuoliaaksi kirjastohuoneeseensa kootun kirja- ja
arkistomateriaaliröykkiön mukana. Kuolema ei ollut onnettomuus, sillä
uhrin kädet ja jalat oli sidottu rautalangalla.
Yrityksistään
huolimatta Kafka ei tavoita Laurenia, vaan mies ehtii livahtaa aina alta
pois ja kuin kiusallaan lähettää takaa-ajajalleen uutta postia.
Seuraava päiväkirjasivu kertoo, kuinka vaasalainen talonmies on löytynyt
hukutettuna mökkinsä saostuskaivosta. Tämäkin jo yli viiden vuoden
takainen rikos on yhä selvittämättä. Tutkiessaan taustoja Kafka saa
selville, että talonmies on työskennellyt Lunastuskirkon
sisäoppilaitoksessa 80-luvulla. Kun vielä selviää, että myös etsitty
Lauren on ollut samoihin aikoihin saman oppilaitoksen oppilas, on
selvää, että laitos on jutun yhteinen tekijä.
Kafkalle selviää,
että Lauren on kuulunut oppilaiden perustamaan Pyhän Holvin
veljeskuntaan ja ollut jopa yksi veljeskunnan Kolmesta Suurviisauden
valvojasta. Sen entiset jäsenet näyttävät pärjänneen hyvin elämässä.
Joukosta on noussut tutkijoita, Oxfordissa opettavia professoreja ja
suuryritysten johtajia. Kafka yllättyy, kun useimmat heistä eivät halua
muistella opiskeluaikoja ja vielä vähemmän Veljeskuntaa. Kafka uskoo,
että ratkaisu löytyy Veljeskunnasta.
Lopulta Kafka saa tyhjän
päiväkirjasivun. Hän ymmärtää vihjeen: joku kolmas surmataan aivan pian.
Kafka tietää, että hänen on joko saatava murhaaja kiinni tai
selvitettävä kuka on seuraava uhri. Kumpikaan ei ole helppo tehtävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti