lauantai 28. heinäkuuta 2012

Jari Tervo: Layla

Mukaansa tempaava ja jännittävä tarina lännen ja idän kohtaamisesta. Tämän kirjan ansiosta innostuin lukemaan lisää läheltä liippaavia kirjoja. Saa suositella!

***************
Minut kihlattiin kehdossa.

Tätä Layla ajatteli unessaan viimeiseksi. Hän havahtui hääpäivän jälkeisenä aamuna aviomiehensä Muratin liikkeisiin. Tämä sytytti valot ja käski Laylan nousta patjalta.

Layla totteli miestään, kuten kunnon kurdivaimon tulee. Hän vilkaisi klaanin luvatta rakentaman gecekondun ikkunasta ulos. Siellä liehuivat punainen, keltainen ja vihreä. Gülistan-äiti oli häitten kunniaksi ripustanut kerrostalojen väliselle pyykkinarulle valmiiksi kuivia huiveja. Punainen, keltainen ja vihreä olivat kurdikansan värit.

Häävieraat olivat syöneet notkuvat pöydät börekejä, dolmia, köftejä ja yufkaa, ohutta leipää. Ne levittivät juhlan tuoksua arkeen saakka.

Minut kihlattiin kehdossa. Valmistauduin viisitoista vuotta miehelleni ja hän valmistautui minulle

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Niina Hakalahti: Hengenahdistus

Leppoisaa luettavaa välillä, eikä aina dekkareita. Tämä pitäisi jokaisen parisuhdettaan pohtivan lukea :)

*******************
Hiljattain maisterin paperit saaneen ja pätkätöillä itsensä elättävän Sannan kiireiset aamut vessasta, jossa hän tarkistaa, että molemmat hammasharjat ovat tallella. Jos ovat, niin parisuhde on vielä kasassa. Sannan siippa Pete ei nimittäin voi kahlita itseään kovin kauaskantoisiin sitoumuksiin, sillä ne voivat häiritä hänen henkistä kasvuaan. Hengenahdistusta on riemastuttava lukuromaani kolmikymppisen nuorenparin taiteilusta pätkätöiden ja -suhteiden hetteikössä.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Jarkko Sipilä: Ei vasikka käskien laula

Siis voin sanoa, ettei CrimePackissä ollut kuin kaksi hyvää kirjaa. Tämä Sipilän ja sitten Harri Nykäsen aiemmin lukemani. Pettymys sinänsä :/

torstai 5. heinäkuuta 2012

Kahdenlaisia päiviä

Mulla on kahdenlaisia päiviä.

On niitä, kun aamulla herään, toimitan aamutoimet ja lähden sovittuu tapaamiseen (oli se koirapuistoilua, kynsihuolto, tmv.) ja olen sosiaalinen ja jaksava. Yleensä tuolloin olen pirteämpi myös illalla.

On niitä, kun aamulla herään, luen hetken ja yritän vielä jatkaa unia, koska päivä on perseestä. Jos unta ei enää tule, siirryn sohvalle katsomaan telkkaria (josta yleensä ei tule mitään katottavaa) ja möllötän siinä kunnes tuulee aika mennä yöunille.

Tänään on onneksi ollut tuo ensimmäinen. Oli koirapuistossa tapaaminen kahdeltatoista :) Kummasti piristää tuo aurinko ja se, että jaksaa lähteä liikkeelle. Pinkki on vielä niin loistavaa seuraa niin bussissa kuin puistossa.


keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Harri Nykänen: Ariel

Tästä kirjasta ei netistä löytynyt valmista kansikuvaa, koska on niin uusi painos ja kuuluu tuohon CrimePackiin...

Tykkäsin tästä kovasti, luin sen parissa päivässä ja suosittelen ehdottomasti.

**********************
Komisario Ariel Kafka on juuri palannut kesälomalta takaisin töihin, kun hän saa tutkittavakseen varakkaan yrittäjän murhan. Mies on Arielin entisen tyttöystävän isä, juutalaisseurakunnan arvostettu jäsen.

Tutkimukset ovat hyvässä vauhdissa, kun Arielille tarjotaan erikoiskomennusta Supoon. Ariel suostuu, koska murhan jäljet viittaavat Helsingin juutalaispiireihin, Israeliin sekä Tel Avivissa asuneeseen suomalaisrikolliseen, joka on Supon seurannassa. Tämä entinen palkkasoturi on palannut keväällä Helsinkiin ja perustanut auto- ja venekemikaalien maahantuontiliikkeen. Supo uskoo, että kyse on jostakin suuresta.

Israelissa jäljet johtavat suoraan yhteiskunnan huipulle: maan uusi kiistelty oikeusministeri on tulossa vierailulle Suomeen. Ministeri on luvannut paljastaa poliittisen johdon ja talouselämän välisen symbioosin. Epäilyjen polttopisteessä on David Labid -niminen mies, miljardööriksi kiinteistökaupoilla ja rakennusbisneksellä kivunnut entinen Mossadin eversti. Labidin vaikutusvalta Israelissa on niin suuri, että häntä kutsutaan nimellä Jumalasta seuraava.

Tutkinnan edetessä Ariel joutuu tilanteeseen, jossa vastakkain ovat kansainvälisten asioiden lisäksi hänen oma moraalinsa ja läheistensä tulevaisuus

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Valoisampi mieli, kun jaksaa vain aloittaa jotain...

Jos päivän aluksi siirryn sohvalle ja jämähdä siihen kuten tämä purkka auton renkaaseen, voin olla varma, että siinä se päivä menee...
Jos taas päätän lähteä ja lähden liikkeelle, on mieli koko päivän parempi. Mutta lähteminen toisinaan on vaikeaa :( Jos ei ole sovittua tapaamista tai asiaa, en yksinkertaisesti pääse lähtemään.

Paljon olen puuhaillut Pinkin kanssa, käynyt mm. koirapuistossa. Tänään jopa hyppäsin bussiin ja suuntasin Selloon shoppailemaan. Onko parempi mieli olemassa jo kulman takana? Toivon todella... :)

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Seppo Jokinen: Ajomies

Mukaansatempaava ja kiva kirja, näin kesälukemisena :) Suosittelen!

***************

Oululaisesta lehdestä irtisanottu rikostoimittaja Rami Vanninen löydetään vanhan tamperelaistehtaan piipun juurelta kuolleena. Hänet on tapettu yhdellä niskaan suunnatulla laukauksella. Surmatapa saa komisario Koskisen ymmälleen, sillä teloitus Tampereella ei kansalaissodan jälkeen ole ollut aivan jokapäiväinen asia.

Tutkimukset jakaantuvat kahtaalle. Surmattu toimittaja on viettänyt merkillisen paljon aikaa Norjassa, ja jäljet johtavat aina Oslon Toftes gatelle asti. Toisaalla epäilyt kohdistuvat entiseen linja-auton kuljettajaan Hannes Häyhäniemeen, joka on tavattu vasta-ammutun toimittajan ruumiin ääreen kumartuneena ja jota on epäilty jo yhdeksän vuotta sitten taposta.

Komisario Koskisen on kuitenkin vaikea uskoa tämän syyllisyyteen, ei ainakaan ennen kuin hän saa ratkaistua miehen yhdeksän vuoden takaisen salaisuuden. Miksi aina huomautuksitta työnsä tehnyt ja matkustajien arvostama Häyhäniemi ruhjoi eteensä osuneen Volvo Amazonin sillä seurauksella, että kyydissä ollut nainen kuoli?

Tutkimuksissaan Koskinen joutuu palaamaan ajassa paljon kauemmaksi kuin yhdeksän vuoden taakse. Kumpi tutkintalinjoista johtaa hänet oikeille jäljille. Vai johtaako kumpikaan? Onko olemassa vielä kolmaskin vaihtoehto?