CrimePack - löysin vihdoin!

Törmäsin alkuviikosta Kampin K-Marketissa CrimePackiin, josta jostain aiemmin luinkin. En sitä viitsinyt ostaa, koska ajattelin saada alennukset Prismasta hankkimalla.

No, eipä sitä juuri saa kuin Keskon paikoista. Joten tänään sitten kävin Kampissa jälleen ja hankin kyseisen packin.

6 pokkaria, 1 e-kirja Elisa Kirja -palvelusta ja peli. Jännä päästä kokeilemaan ekaa e-kirjaakin :)

Kannattaa tsekata saatavuus lähi K-Kaupasta, tosin siltikään ei välttämättä saa (kuten ei Porthaninkadun K-Kaupasta, vaikka palvelu väittää).

Eli täältä voi tsekata: http://www.lehtipiste.fi/fi/kirjat/481647/CrimePack/

Ja hinta oli 24,90!

Harri Nykänen: Pyhä toimitus

Jostain syystä en ole viehättynyt Harri Nykäsen dekkareihin, ne eivät vie niin mukanaan kuin Jarkko Sipilän... 


Muutenkin tämä meni osittain jopa mielestäni scifin puolelle, josta en niin välitä...


*******
Juutalainen Ariel Kafka on Suomen ainoa "etninen" dekkarikomisario. Neljännessä Ariel-dekkarissa Pyhä toimitus Kafka saa tutkittavakseen rikossarjan, joka vie oudon veljeskunnan jäljille. Töölöläisestä asunnosta löytyy naisen ruumis, jonka vartaloon on kirjoitettu uskonnollisia tekstejä. Naista ei kuitenkaan ole murhattu, vaan ruumis on anastettu oikeustieteen laitokselta ja kuljetettu asuntoon. Huoneiston omistajaksi paljastuu työtön muusikko Reijo "Reku" Lauren, joka on elänyt perintörahojensa turvin.

Koska ruumiin varastaminen ei Kafkan mielestä kuulu väkivaltatoimistolle, vaan omaisuusrikospuolelle tai psykiatrille, hän haluaisi unohtaa koko jutun. Kafka saa kuitenkin postissa päiväkirjansivun, joka kytkee ruumisryöstön melkein kymmenen vuotta vanhaan, yhä selvittämättömään kuolemantapaukseen: Lunastuskirkon sisäoppilaitoksen rehtori oli palanut kuoliaaksi kirjastohuoneeseensa kootun kirja- ja arkistomateriaaliröykkiön mukana. Kuolema ei ollut onnettomuus, sillä uhrin kädet ja jalat oli sidottu rautalangalla.

Yrityksistään huolimatta Kafka ei tavoita Laurenia, vaan mies ehtii livahtaa aina alta pois ja kuin kiusallaan lähettää takaa-ajajalleen uutta postia. Seuraava päiväkirjasivu kertoo, kuinka vaasalainen talonmies on löytynyt hukutettuna mökkinsä saostuskaivosta. Tämäkin jo yli viiden vuoden takainen rikos on yhä selvittämättä. Tutkiessaan taustoja Kafka saa selville, että talonmies on työskennellyt Lunastuskirkon sisäoppilaitoksessa 80-luvulla. Kun vielä selviää, että myös etsitty Lauren on ollut samoihin aikoihin saman oppilaitoksen oppilas, on selvää, että laitos on jutun yhteinen tekijä.

Kafkalle selviää, että Lauren on kuulunut oppilaiden perustamaan Pyhän Holvin veljeskuntaan ja ollut jopa yksi veljeskunnan Kolmesta Suurviisauden valvojasta. Sen entiset jäsenet näyttävät pärjänneen hyvin elämässä. Joukosta on noussut tutkijoita, Oxfordissa opettavia professoreja ja suuryritysten johtajia. Kafka yllättyy, kun useimmat heistä eivät halua muistella opiskeluaikoja ja vielä vähemmän Veljeskuntaa. Kafka uskoo, että ratkaisu löytyy Veljeskunnasta.

Lopulta Kafka saa tyhjän päiväkirjasivun. Hän ymmärtää vihjeen: joku kolmas surmataan aivan pian. Kafka tietää, että hänen on joko saatava murhaaja kiinni tai selvitettävä kuka on seuraava uhri. Kumpikaan ei ole helppo tehtävä.

Saikku jatkuu, mieli maassa edelleen

Mieli on musta kuin kuvan taivas :(

Kävin tänään Malmin psyk.poliklinikalla vakkarikäynnillä ennen lomia. Sairaanhoitajan kanssa juttelin parhaillaan olevasta sairauslomasta... Ratkesin itkemään :(

Juttelun perusteella sh halusi jutella hoitavalle lääkärilleni ja kun hän kävin tämän luona, minut kutsuttiin lääkärin luo. Lääkäri kuunteli hetken itkuista puhettani ja totesi, että hänestä minun pitäisi levätä :(

Sain siis sairaslomaa lomani alkuun saakka, eli 3 viikkoa lisää. Tästä ilmoitin sähköpostitse töihin.

Esimieheni soitti minulle ja tivasi sairasloman syytä ja syitä uupumukseeni... Hän kysyi, mitä pitäisi olla toisin ja totesi, etteivät työt tästä vähene. Olen vain niin väsynyt, etten jaksanut puolustaa tai muuten reagoida heti. Puhelun lopuksi hän kävi läpi keskeneräiset työni ja kyseli, kenellä ne voisi teettää!!! Siis ajatella, töitä on liikaa ja sairaslomallakin joudun miettimään niitä.

Arvatkaapa, kuinka huono on omatuntoni ja mieleni nyt? :( Vituttaa, pelottaa ja väsyttää!

Ahdistus täyttää päiväkirjan merkinnät

Viime viikkoina paperinen päiväkirjani on täyttynyt ahdistuksesta... Ja nimenomaan työhön liittyvästä ahdistuksesta :/ Töitä on aivan liikaa ja ns. nopean aikataulun töitä tulee alvariinsa ja vajailla toimeksiannoilla :( Eli pitäisi miettiä jotain asiaa tarkasti, nopeasti ja tehdä se vielä valmiiksi... Ja päälle vielä ns. normaalit työt ja nämä ns. siirtymävaiheen työt :P

No, kävin sitten tänään tt-lääkärillä, koska hevoskuureista huolimatta nukun todella huonosti, stressistä johtuen. Odotin tätä aikaa melkein 3 viikkoa.

Lääkäri määräsi minulle viikon sairauslomaa, eli että palaisin töihin juhannuksen jälkeen. Saisin nukuttua, sillä hassua, mutta päivällä saan nukuttua parhaiten.

No, saikun saatuani jouduin töissä vielä tehdä "pari asiaa"...

Ja nyt poden huonoa omatuntoa... huoh!

Minttu Vettenranta: Jonakin päivänä kaduttaa

"Elisa kuoli helmikuussa. Kesken kireiden pakkaspäivien." Elisa valitsi kuoleman, kun elämä oli liian raskasta. Kuoleman jälkeen Elisan äiti avasi tyttärensä päiväkirjan, joka oli ovi maailmaan, jota ei saisi olla. Kuva koulupäiviin, jotka olivat täynnä kipua, pelkoa ja häpeää. Elisasta tuli enkeli, mutta jälkeen jäivät lukemattomat koulukiusaamisen muistot. Elisan isä muisti jotain mitä ei halunnut muistaa. Hän lähti selvittämään jättämiään jälkiä kiusaajana. Jonakin päivänä kaduttaa on fiktiivinen tarina tosielämän ihmisistä. Se saa kysymään voiko tällaista oikeasti tapahtua ja silti se on totta kaikkialla. Se on tarina katumuksesta ja anteeksipyytämisestä, jonka lopuksi jäljelle jää vain kysymys: Voiko kaikkea saada anteeksi, itseltään?

**********
Itsekin olin koulukiusattu, koulukiusaaja piinasi minua vielä pari vuotta sitten puhelimitse... Silloin itsemurhasta ei puhuttu, kuten tänä päivänä, enkä sellaista hautonutkaan, en tiennyt siitä...

Huomaan itse omaavani naamion, joka hymyilee ja on iloinen, vaikka sisällä kuohuu :/


Suosittelen kirjaa herättämään ihmiset horroksesta. Välttämättä oma lapsi ei olekaan niin onnellinen kuin näyttää kotona.

Jarkko Sipilä: Suljetuin ovin

Laki ei oikeuta kostoa, eikä rikollisia tuomita vankilaan yhteiskunnan koston himossa. Mutta entä jos oikeusjärjestelmä ei toimikaan niin kuin kansalaiset uskovat? Mitä tapahtuu, jos joku ottaa lain omin käsiinsä?

Jarkko Sipilän kahdennessatoista Takamäki-dekkarissa Suljetuin ovin poliisit joutuvat keskelle katkeraa koston kierrettä, johon viranomaisetkin näyttävät sekaantuneen.

Komisario Takamäenkin elämä muuttuu, kun hänen kotinsa poltetaan. Poliisi ei olekaan enää vain asioita selvittävä puolueeton virkamies vaan osapuoli yhä kovemmaksi käyvässä taistelussa rikollisuutta vastaan.

********************
Taattua laatua tämä uutukainen Jarkko Sipilän dekkari! Jäin taas niin koukkuun, että piti saada lukea aina, kun oli hetkikin vapaata.

Suosittelen lämpimästi!

Väsynyt ja jaksamaton...

Mulla on olo, etten vaan jaksa. Viikonloppuna koin hetkittäin jopa onnentunteen, se on harvinaista minulla nykyisin.

Sunnuntaina olin koirapuistossa Pinkin kanssa ja siellä tuttuja chihuja. Sitten koirille lässyttämisen kisat Cafe Piriittassa ja mukavaa, leppoista oleskelua. Kotiin päästyäni Pinkki oli aivan väsy, mutta mut valtasi onnentunne. Onnellisuus karvaisista lapsista; niistä ystävistä, joiden kanssa hengasin Stadissa ja elämästä yleensä.

Maanantai toi mukanaan arjen ja ahdistuksen. Ei näin pitäisi olla. Verikokeen jälkeen purin sähköpostia ja tuskailin töiden kimpussa. Sain hoputusviestejä erinäisistä tehtävistä... Ahdistuin vain enemmän :/ Tein etäpäivänä ylitöitä...

Tiistai, eli tänään... En meinannut päästä sängystä ylös, ahdisti ajatuskin töihin tulosta... Kun viimein pääsin ylös, mietin, kunpa ei tarvitsisi lähteä kotoa :/ Äänet ja odottavat työt ahdistavat, aikataulut ahdistavat, jopa ihmiset ahdistavat :(

Ennen ei ollut näin. Avokonttori, lisääntyneet työt ja toimimattomat työkalut tekevät olon ahdistavaksi. Eikä kukaan välitä... Kukaan ei sano mitään, kaikki pakertavat omiaan ja tekevät pitkää päivää. Mä en jaksa eikä mun tarvitse olla kuin se 7,5h.

Pahoittelen tätä negatiivistä päivitystä, mutta mun on paha olla :(

11 kysymyksen ja vastauksen haaste

Kommenttilaatikkoon oli tullut ilmotus haasteesta! Haaste tuli Danan ja Taikan -blogilta. :)

Säännöt:

1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Vastaa kysymyksiin, jotka olet saanut ja luo itse 11 kysymystä niille, joille lähetät haasteen eteenpäin.

3. Valitse 11 henkilöä ja linkitä heidät postaukseen.

4. Mene heidän blogiinsa ja kerro heille, että haastoit heidät.

5. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa itsestä 

1.    Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja hankin chihuahuan viime syksynä

2.    Chihuni nimi tulee laulaja P!nkin mukaan (kasvattajan antama)

3.    Vaikka kronologinen ikäni on yli 30v. tunnen olevani 20 vuotias

4.    Sairastan kakkostyypin bipolaarista

5.    Pidän todella työstäni, mutta sitä on liikaa

6.    Toimin ylläpitäjänä parin ystäväni kotisivuille (yritys x2 ja bändi)

7.    Olen koukussa Pepsi Maxiin, pakko saada päivittäin

8.    Ilman musiikkia en voisi elää

9.    Minulla on myös kissa, Bomo, joka on otettu Hesystä

10.  Kesä on lempivuodenaikani <3

11.  Kaverini on ”ammatiltaan vankikarkuri” :D

Haaste kysymykset:

1.    Mitä harrastat?

Valokuvausta, matkailua, nörtteilyä, lukemista, satunnaisesti käsitöitä.

2.    Kallein ostoksesi?

Kotini, eli asunto.

3.    Miksi juuri tähän koirasi rotu -rotuinen koira?

Koska olen aina ollut mieltynyt chihuihin ja olen kissaihminen ja mielestäni chihut ovat niin kissamaisia.

4.    Kauanko olet kirjoittanut blogia?

Tätä kyseistä aika vähän aikaa (muistaakseni, tarkastamatta, alle vuoden).

5.    Minkä merkkinen puhelimesi on?

Nokia C6-00, töistä saatu (en halua investoida moiseen kapistukseen omia, vähäisiä rahojani).

6.    Lempipaikkasi kotona?

Tykkään nukkua, joten sänky.

7.    Onko sinulla muita lemmikkejä? Jos on niin mitä?

Mulla on siis Pinkki (lk chihuahua, creme, 1v 2kk) ja Bomo (kissa, musta, 7v 7kk).

8.    Lempikauppasi? (esim. vaate, sisustus, yms)

Ei mulla taida sellaista olla…

9.    Minkä väriset hiukset sinulla on?

Tällä hetkellä punaiset, mutta mietin jo, mitä seuraavaksi.

10.  Monetko kengät omistat?

Enpä ole laskenut… 30?

11.  Lempiväri?

Pinkki J

Kysymykset haastetuille:

1.    Paljonko kello on nyt?

2.    Mikä on viimeisin asia, jonka haluaisit?

3.    Mikä ärsyttää eniten Facebookissa?

4.    Minkä/mitkä miellät sosiaaliseksi mediaksi?

5.    Osallistutko tällaisiin kyselyihin usein?

6.    Kerro kolme asiaa, joihin olet koukussa.

7.    Tämän kesän kesäbiisi ehdokkaasi?

8.    Mitä ilman et voisi elää?

9.    Erikoisin ammatti, jonka edustajan tunnet?

10.  Onko sinulla lemmikkejä, mitä?

11.  Lempikukkasi?

Haastetut:

http://bigirodoksella.blogspot.fi/

http://kirjamieli.blogspot.fi/

http://mamanmatkakertomuksia.blogspot.fi/

En viitsi ahditella immeisiä, joten kolme vain haastettuna :)